
Jotenki sopivasti edellisen Pelham-vouhotuksen jälkeen nous kohu kouluvalmentajan piffimetodeista. Kauhea video, ei siitä sen enempää. Aloin vaan miettiä omaa lähestymistapaani Topin riekkumisiin ja päätin samalla pistää näytille videon meidän parin päivän takaisista treeneistä ilman minkään valtakunnan varusteita. Ei piiskoja, ei kuolaimia, ei remmejä, naruja tai mitään. Valitettavasti puhelin teki tenän ja puolet äänistä hävis, mutta alusta saa jo idean ja loppuihin riittää mielikuvitus kuvan lisäksi. Video löytyy
täältä.
 |
Onni on oma poni <3 |
Kovat avut ja komentaminen. Hmm. Missä menee raja mikä on kova apu ja turhaa komentamista? Tottakai hevosen käyttäytyessä hankalasti pitää miettiä, että onko se jostain kipeä. Mutta vaikka kuinka vääntelisin toissa perjantain valmennusta, en löydä siitä viitteitä kipuoireiluun vaan ainoastaan se painekattilateoria istuu mun logiikkaan. Kaikki oli ihan hyvin siihen asti, että alotin loppuravit. Sit se vaan posahti ja loppu on historiaa. Sellasen posahtelun saan nyt sitten pelhamilla haltuun ja toisaalta aion jatkaa irtojuoksuttamistakin. ja kyllä, ärähdin sille eilenkin, kun se löi maneesinovella liinatkiinni, hyppi tasajalkaa pikkymyymäiseen tyyliin "en ala! mee ite! blllrrr!!!" Mutta ei, en aja hevosta nurkkaan ja revi ja piiskaa sitä vailla järkeä ja logiikkaa. Mikä ajatteleva olento ymmärtää mitä siltä halutaan epämääräisellä heilumisella ja riuhtomisella? Kysynpä vaan. Saati kuka tykkää tehdä töitä, jos saa ansaitsematta selkäänsä? Tiedän, että asiat on hyvin, kun hevonen tunkee päänsä suitsiin ja tuuppii karsinan ovella, että "mennään mennään". Hakkaamallahan sitä ei saa aikaan. Rajoja ja rakkautta kuitenkin. Usein hevonenkin tarvitsee johtajan, johon turvata tiukassa paikassa.
 |
Vasen, vasen, vasen kaks kolme... |
Irtojuoksus meillä menee yleensä saman kaavan mukaan. Kä
vellään muutama minuutti, jos ei olla jo alle treenattu, ehkä juoksutetaan liinassa tai sitten ei. Riisutaan kaikki vermeet ja lasketaan poni irti ja katsellaan elämän iloa 5-10 min niin ku
tällä videolla.. Sitte ku se elämänilo on enemmän tai vähemmän purettu, siirrytään kentän keskelle ja otetaan kontakti.
Sen jälkeen Topi jääki siihen n. 20 m ympyrälle ja sille voi antaa käskyjä seis-käynti-ravi-laukka. Suunnan vaihto tapahtuu toisen käden nostamisella ylös. Vasemmassa kierroksessa vasen ja oikeassa kierroksessa oikea käsi. Makupaloja annetaan sitte joko pysähyksistä tai luoksetulosta. Vihellys on vielä työn alla, sillä se toimii vasta noin joka toinen kerta. Treeni päätetään aina yhdessä kävelemiseen ja puuhasteluun. Puuhasteluun kuuluu mm. lantojen kerääminen sekä "lähtökuoppien" tasoittaminen, ettei seuraavien treenaajien tarvitse uhrata terveyttään kaninkolojen takia.

Topin mielialan näkee todella nopeasti ja joskus treenit on pitäny
muuttaa päivän agendan mukaan. Pari viikkoa sitten tein ihan pitkät
treenit kahtena päivänä ja kolmantena päätin ihan vaan talutella sitä
kentällä. Pääsin 1/4 kierrosta ja mulle esiteltiin passage häntä
pystyssä. Päästiin 10 m ja sivusilmällä näin takajalat parin metrin
korkeudessa. Lisää passagea, vähän levadea ja lopulta se peruutti
minusta sopivan matkan päähän ja etukaviot nous mun nenän korkeudelle.
Tässä kohtaa jo ärähdin kovaan ääneen ja nyppäsin riimun narusta. Siihen
loppu temuaminen, mutta kaula oli kaarella ja silmät pyöri ku
hedelmäpeli. Otin vinkistä vaarin ja ku saatiin kierros täyteen, riisuin
viimesetki remelit toopelta ja päästin sen irti. Siellä se sitte taas
paino niin paljon ku jaloista ikinä lähtee muutaman minuutin ja
tarpeeksi saatuaan jäi ympärilleni ympyrälle korvat pyörien. Pari
siirtymää ja kävelyä rinnan kenttää ympäri ennen talliin menoa. Voi sitä
onnellista ja tyytyväistä ilmettä sen jälkeen :D Koitapa saada 5 v.
poika istumaan tunti hiljaa paikallaan. Tai pidä kipeä lapsi viikon
sisällä? Sitä temuamisen määrää, kun vihdoin pääsee juoksemaan täysiä ja
huutamaan niin paljon ku kurkusta lähtee ;)
 |
Seuraa johtajaa -leikki. Tuttu lapsuudesta ;) |
pst. koska kuitenkin mietin, että olisiko joku syy Topin huonolle käytökselle, varasin ell. katsomaan suuhun raspauksen merkeissä ja siksi, että Topin hengitys haisee. Eipä se oikein halua suutakaan aukaista. Nyt on panostettu enemmän varusteettomaan treeniin näistäkin syistä. Seisomaan tuota ei kannata laittaa, koska sitten se viimeistään teloo itsensä tarhassa. Painekattila, remember? ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti