Lapioimista kaksin kavioin

 Ajatuksia vähän muualle treeneistä ja ongelmista. Mielenkiinnolla odotan, että mitä ajanvietettä poika keksii uudessa paikassa ollessaan. Ekat päivät menee tottakai ihmetellessä ja heinää on tarjolla koko ajan, mutta ei se heinän mutustaminen taida tyydyttää puuhaviettiä. Se vietti on meinaan kova!

Jo ensimmmäisten viikkojen aikana nähtiin ensimmäiset kaivuutyöt lumikasassa. Vielä nauratti ;)

Olisi se pitänyt arvata jo silloin, kun Topi ensimmäisen kerran osoitti kaivamisen merkkejä. Piehtarointia on aina edeltänyt julmettu kuopiminen ja lumikasa keskellä kenttää oli mitä ihanin paikka kaivaa! Itsekin lumilinnoja ja luolia kaivaneena olin suorastaan hullaantunut hevosesta, joka kaivoi lumikasaa ja halusi kiivetä sen päälle. Enää ei niin naurata. Kukkulan kunkku meinaan kaivaa vähän enemmän, ku tavan tallaaja.

Useita kertoja on saanut itse heiluttaa lapiota kentällä ja maneesissa, ettei seuraaville kävijöille tule ongelmia perunapellossa. Kaivaminen ei toki ole ollut ainoa syy, sillä pukkiritolat on aina saanu aikaan myös 30cm lähtökuopat. Kai sitä ratsastaessaki jonkinlaiset kolot jää, kun kuulemma kentältä kuuluu aina kova jyminä, kun me mennään vähän reippaampaa. Niitä ei kuitenkaan ole tarvinnut lapioida. Vielä. Tippumiseen johtaneesta täyskäännöksestä meinaan jäi takakavioiden kohdalle ihan hyvät kuopat, kun se kääntyi kahden jalan varassa 180 astetta.

Kaivaminen oli aika satunnaista ensimmäisen vuoden aikana ja lähinnä edelsi sitä piehtarointia tai sitte pöllöpukkikohtausta. 2014 kesällä päästiin kenttäleirille ja siellä Topi alkoi kaivaa vesiesteessä. Me ei ihan kauheesti autettu vesikammoista kaveria esteen toisella reunalla pääsemään sinne veteen pärskimällä äänekkäästi niin, että vettä roisku mun naamalleki ja varmasti katsojien päälle. Kun 3:n kengän iskee voimalla veden pintaan niin siitä lähtee myös ihan kiva ääni. Tai entä jos niitä 3:n kenkiä lyö sinne kaksi yhtäaikaa? Kun ei osaa päättää, että kummalla etujalalla kaivaisi niin pitää kaivaa yhtäaikaa. Aika vinkee fiilis olla selässä siinä tilanteessa. Mentiin sitten sivummalle siitä vesiesteestä, että aremmat uskals tulla perässä. Topi ei tosin ois halunnu mennä. Sitte ku karsinanaapuri katos 100m päähän mutkan taakse niin tuli kiire. Muuten sitä ei olisi saanut vedestä pois ku pakottamalla. 

Tais se muuten Niinisalossaki leirillä hakata aaltoja kaviolla pari kertaa, kunhan ensin uskaltautui aaltojen sekaan. Se se oliki pelottavaa, kun se vesi liikkui! Sillon se piti vielä "pakottaa" veteen. Nyt se pitää "pakottaa" sieltä pois. Hitsin jääräpää. Kesää ja kärpäsiä odotellessa! Josko päästäisiin vaikka ihan uimaan tänä vuonna :)

Kesä kääntyi syksyyn ja ilman tarhakaveria Topi alkoi tietenkin tylsistyä ja kehitti itselleen sitten tekemistä. Riekkuminen alkoi vissiin olla jo tylsää, joten eikun koon kolme lapiot käyttöön! Ensin se touhu nauratti kaikkia, jossain kohtaa se hiukan huolestutti ja sitten taas nauratti. Topin tarhaan on ilmestynyt aikaajoin puolen metrin syvyisiä ja levyisiä kuoppia ja "vessan" vieressä on tosiaan se jäätävä kolo, johon se kellahti piehtaroimaan eikä meinannut päästä sieltä ylös. Eipä sekään toilailu hidastanut touhua ja kävin ennen pakkasia tasottamassa enimmät tarhasta, ettei perunapelto jäätyessään aiheuta vammoja, kun se pöllö kuitenkin siellä juoksentelee. Jotkut pelkää pellolla laukatessa jäniksen ja myyrän koloja, ettei mene jalat poikki. Mä saan rampata hevoseni tarhassa lapion kanssa, ettei sillä mene omiin koloihin jalat poikki. Sitä kuution kuoppaa en oo vielä kertaakaan jaksanu täyttää ihan kokonaan. Seuraavana päivänä on kuitenki uusia reikiä uusissa paikoissa. Pakkaskeleillä ehdin jo unohtaa koko kaivuun, kun jäistä maata se ei sentään yrittänyt kaivaa. Tarhakaveri sais tämänki touhun loppumaan, mutta kun en mahda nyt sille asialle mitään.

Topi ei syö maata, se ei syö edes heiniä maasta, vaan ne pitää olla puukopassa, että maistuu. Se ei vaikuta kipeältä ja on kuulemma uuden naapurin saavuttua myös lakannut pyörimästä karsinassa, joten se on helppo siivota. Sillä kaivamisella ei ole osoittautunut vielä olevan mitään muuta funktiota kuin ajan tappaminen. Isoa palloa ajattelin kokeilla, mutta nepä oliki hööksistä hävinny. Täytyy etsiä muualta. Onneksi kohta on laidunkausi... ja onneksi tarha on 2 metriä alaspäin pelkkää hiekkaa ennen kuin tulee kallio vastaan. Siinähän kaivaa, vaikka kiinaan asti :D Hokkien kanssa ei näytä kengätkään kuluvan ihan mahottomasti. Ehkä. Tai katsotaan nyt, kun tätä sulaa keliä on kestänyt pari viikkoa. On sillä ainakin vahvat etujalan lihakset! Sitä hiekkaa kans lentää sitte 2 metriän päähän, kun Topi kerran ruopasee. Se kavio on kuin lapio. Ei mitään pikku fifin lehtien heittelyä pissin jälkeen, vaan duunari hikisessä työssä. Ja joskus kahdella etujalalla yhtäaikaa. Ehkä se treenaaki raksauraa varten? Who knows.