Vatsanväänteitä 1, oireet

Meidän pikku kakara 7 v. n. 165 cm ja 500-600 kg

Kaikki alkoi jo ennen joulua. Luulen. Laidun kauden jälkeen Topin maha meni ihan kuralle ja takajalat ja häntä oli ihan kökköset. Kuivaan heinään vaihtaminen auttoi ja siitä asti Topi on saanut säilön lisäksi kuivaa. Päiväruuista jouduttiin kuitenkin ottamaan kuiva kokonaan pois, koska Topi jätti ne syömättä. Monella muullakin tuli ongelmia säilöstä, joten en uhrannut ajatuksia asialle sen enempää. Heinä oli vaihtelevaa ja ärtsyä. That's it. Niinpä myöhemminkin, kun Topin maha uudestaan löystyi, syytin ensimmäiseksi heinää. Varmasti osasyy onkin heinässä ja liekö jopa osasyy koko vatsahaavaan? Mene ja tiedä.

Talven mittaan oli kaikkea pientä. Topi on aina ollut kova kaivamaan niin maalla, vedessä ku lumessaki. Niinpä en huolestunut siitäkään, kun tarhaan alkoi ilmestyä kuution kokoisia monttuja. Sellasia yhden lapsen mentäviä poteroita ympäriinsä. Eihän sillä ollut kaveriakaan niin osin turhautumistaan voinut kaivaa. Kuulin jossain vaiheessa, että se piehtaroi paljon, mutta kun ei siinä näkynyt mitään muita merkkejä niin ajattelin, että varmaan vaan kutittanut tai ollu sellanen päivä, että huvitti piehtaroida enemmän. Jonkun kerran kuulemma potkikin takasillaan kuukausia takaperin, mutta ikinä en päässyt tätä todistamaan ennen kuin pari viikkoa sitten. Seurasin kyllä hevosta tarkemmin nähdäkseni oireita. Olin sitten yks su aamu sen kanssa menossa kisoihin, kun takapuolesta kuului ääni ja lattialle valui "vettä". Silloin se viuhtoi kiukkuisesti hännällä, potki takajalalla ilmaa ja härppi kylkiä. Sekin loppui yhtä nopeasti kuin alkoi. Pian sen jälkeen aloitin antepsin-kuurin ja vaihdoin säilön kuivaan, koska ihan selvästi suolisto ainakin oli ärtynyt, kun ulostaessaan se käyttäytyi noin. Antepsinin laitoin kokeiluksi, että jos se selvästi auttaa niin mahassa on häikkää, jos ei niin ehkä suolessa? Pääosin se oli tähän asti oireillut vain aamulla ja päivällä ja ollu apaattinen ja vaisumpi kuin yleensä. Iltaisin se on ollut kohtuu normaali. Niin normaali, etten kiinnittänyt asiaan huomiota. Ei ihan niin iloinen kuin mitä se on ollut, mutta kun siihenkin on voinut vaikuttaa monet tekijät tympiintymisestä selkäkipuihin/satulaongelmiin.

Topin tarha ja pallo ilta-auringossa

Talven mittaan syötettiin Topille myös psylliumkuurit varuiksi. En ole nähnyt Topin mupeltavan hiekkaa eikä se syö heiniäänkään maasta vaan mielummin laatikosta. Maahan lentäneet se jättää kokonaan syömättä. Mutta eipä siitä psylliumista haittaakaan ole. Maitohappobakteerejakin se on saanu sillon tällön ja lantanäytteen lähetin Ellabiin bakteeriviljelyä varten ja nekin koetulokset oli hyvät. Ruokintaa ei oo muutettu juurikaan näiden 2 vuoden aikana. Ainoastaan ADE on nyt kiinteinä rakeina eikä nesteenä niin ku aiemmin. Topi on saanut öljyä, soijaa, buildermixiä, suolaa, kivennäistä, kauraa, biotiinia ja ade:ta. Sillon tällön pellavamössöä ja mellavettä, koska se ei aina oikein juo tarpeeksi ja alkuun ei mellavesikään maistunu. nykyään voi mennä se 13 litraa kerralla, että hujahti. 

Kauran määrää on vaihdeltu sen mukaan, jos se on tuntunu kuumuvan liikaa ja sitä vastoin väsähtävän nopeasti. Nytkin kun tiputin kauramäärää pienemmäksi niin tuntui, että hevonen simahti silmissä. Se tarvii ihan jäätävät määrät energiaa ja kun se heinäkään ei oo enää uponnut niin ku parhaimmillaan Sipoon aikoina, niin ollaan sitten sitä kauraa lisätty. Se söi parhaimmillaan n. 20 kg heinää päivässä. Nyt hyvä, jos syö 10 kg ja niistäki se jättää kuivat syömättä. Sitte ku se jätti puoli desiä väkkäreitäki syömättä, mä aloin oikeasti huolestua. Osa energian puutteesta voi toki tulla madoistakin, kun ne vie osan ravinnosta ja toisaalta löysän mahan takia ravinteet ei imeydy.

Luonnollisesti yritin ensin kieltää koko ongelman. Ahisti koko ajatus, että taas ois jotain vialla, jotain on tehty väärin ja taas pitäs maksaa ittensä kipeeks klinikalla ja taas menis kevään ja ehkä kesän kisasuunnitelmat mettään. Mutta minkäs teet. Hevonen on hoidettava. Topi on meille rakas, eikä me haluta, että se kärsii. Tietenkään. Kyllä se vaan silti harmittaa ja mieluummin haluisi, että mitään ongelmaa ei olisi. Lopulta siis varasin ajan klinikalle. Niillähän oli sopivasti laitteet just hajonnu, joten tutkimus siirty seuraavalle viikolle. Noh, Topi oli just edellisenä iltana pinkonu esteitä intopiukeena pitkin kenttää ja paanattanu häntä tötteröllä menemään. Se ei kuole, jos ei päästä tutkimukseen huomenna. Tätähän tää just on olluki, kun se on päällisin puolin ollu ihan ok ja ratsastaessa ei voi sanoa näkyneen kummempia oireita. Se, että se on ollu hankala, on edelleen mun mielestä johtunu enemmän meidän välisistä henkisistä ongelmista kuin mahasta. Jos se ois mahaa oireillut, miksei se tehnyt sitä Leppälän Minnalle? Miksi se teki sitä Peuramaallakin vain silloin, kun minä kiipesin selkään? Ei sekään niin vieraskorea ole koskaan ollut, että peittelisi tuntemuksiaan muiden kanssa. Muutkin on maistanu hiekkaa sen kanssa kuin minä.

awww <3

Pääosin se on kuitenki ollu normaali. Jossain vaiheessa valittelin, että sen hengityshaisee ja otin raspauksenkin nopeammin, kun epäilin, että suussa olisi jotain vikaa. Siellä ei kuitenkaan mitään ollut, joten pahalle henigtykselle ei löytynyt selitystä. Eikä kukaan muu tunnustanut haistaneensa tai huomanneensa mitään. Kotikokki oli sitä mieltä, että haistoin omiani. Tiedän kuitenkin kokemuksesta, että mädälle haisee, eikä ole normaalia. Mutta se paha hengityskin tuli ja meni. Haluton se ei ole ollut töihin sen enempää kuin kesälläkään, jolloin syytin taas satuloita asiasta. Selkä ei toki ollut oireillut, mutta tiesin, että ainakin toinen satula oli epäsopiva. Syytin happamuudesta karsinassakin siis satulaa. Ratsastaessa se ei muuttunut haluttomaksi missään vaiheessa. Lähinnä sai ihme sinkoilukohtauksia ja säikky kaikkea. Yhdistä nyt säikkyminen vatsahaavaan? Hevosella, joka on tehny sitä aina vaihtelevasti. Niin, että ota nyt sitten selvää tommosesta. Onko se kipee vai ei?

Klinikka aamuna näin unta, että kämmäsin klinikka-ajan kanssa ja Topi joutu olemaan 2 päivää syömättä. Tuli kiire tallille laittamaan sille evästä ja ottamaan koppa pois, että se selviää. En päässy sinne ku joku italialainen mafia alko ajamaan mua takaa tappomielessä ja ajoin punasella urheiluautolla karkuun pitkin Espoon Tapiolaa ja länsiväylää tuloksetta. Pahiksen valkonen auto oli nopeempi. Varsinki ku mun punanen paholainen vaihtu jossain kohtaa polkupyöräksi. Luovutin ja soitin hätäkeskukseen ihan uupuneena ja jätin sen soimaan hiljaselle ku pahis sai mut kii. Se ei kuitenkaan ampunu mua heti vaan paikalle ehti CSI Miamin Horatio riisumaan aurinkolasinsa ja katsomaan tyynen rauhallisesti, että kaikki ok. Sit mä heräsin! Tää on eka uni ikinä mun elämässä, ku takaa-ajo päättyy jotenki hyvin!!! o.O Olkoonki sitte, etten ite ois selvinny :D