Kuva kertoo enemmän ku...

Hevosen omistajan arkea kuvilla. Viimeiset eurot ennen seuraavaa tiliä meni "lemmikin" ruokiin ja hyvinvointiin. Summa tälle kärrylliselle n. 75 e. Alla näkyy päivän satsaus omistajan hyvinvointiin. Summa lautasella alle 2 e. Puolen litran mansikkarasiaan uskalsin satsata, ku hintaa oli vaan 1,5 e. Ei muuten huono hinta mansikoista! Ne oli siis lähinnä henkiseen hyvinvointiin. Niiden voimalla jaksaa siirrellä pari säkkiä.

Kävin hakemassa vielä parilla eurolla salmiakkia hevoselle apteekista. Mulle sanottiin, että kouristus vois viitata virtsausongelmiin. Pissaa on kyllä ollu karsinassa joka kerta, ku oon käyny, mutta edellisellä klinikkareissullahan se pissi vähän väliä ja rakko oli täys. Mitään sieltä ei löytyny, mutta jotain outoa siinä oli. Ei oo kauheen iso homma eikä kallis testata tuo salmiakki. Suolakivi ainaki alko heti maistua. 

Iso suolatiili sillä on ollu koko ajan, mutta se ei oo kelvannu. Jos se ei uppoa niin täytynee myydä se eteenpäin. Samaten ku greenline. Nyt ku Topi syö heinää niin se menee ihan hukkaan meidän laatikossa. Haisee vaan pahalle :D Lähes täys säkki seki. Teen yleensä pellavamössöä, jos jotain extraa Topille teen, eikä viitti kerralla työntää kauheesti kaikkea, niin greenline on sitte jääny.

Topi tänään. Kuvakulma näköjään meni pieleen.

Parempi kuvakulma, huonompi ryhti...

Vertailun vuoksi kuva parin vuoden takaa. En löytäny parempaa

rakenne kuvaa. Harmi!

Tänään kattelin Topia juoksut-taessa ja totesin, että onnelli-suuspilkut on tullu taas esiin. Onnellisuus pilkuiksi sanotaan noita laikkuja kyljissä. Niiden on nyt todettu olevan oikeasti ns. onnellisuuspilkkuja, koska ne viittaavat hyvään ruokintaan ja terveyteen. En kyllä ymmärrä, miten mun vatsahaavapotilaalla on noita... Täällä niistä lisää. Lisäksi se on aika hyvässä kunnossa muutenkin. Kaulan ylälinjaan on tullu lihaksia ja karva kiiltää. Takapuolesta puuttuu lihaksia, mutta terveen näkönen kaveri ulospäin. Parin vuoden takaisesta kuvasta ei ihan nää miten ruipelo sen kaula oli. Alakaula kyllä snadisti pullottaa ja häntä on valmiina lähtöön. Mahasta päätellen se vetää just henkeä seuraavaa puhallusta varten :D Lohikäärmehönkäyksiksi ja höyryveturiksi on nimetty noita sen tuhisemisia.

Juoksutus suju sinänsä ihan normaalisti, mutta aika jumissa tuntu poika olevan. Tein vielä muutamat väistöt loppuun ja huomasin nopeasti, että vasen lapa on aika jumissa. Liekö vasen kavio taas turhan matala verrattuna oikeeseen. Vasen vuohinen on vähän vennompi ku oikea (eli joustavampi) niin se aiheuttaa epätasapainoa eteen. Kertaalleen kengittäjän kanssa sitä vähän katottiin ja mallailtiin ja sen seurauksena hävis sillon kaikki turvotuksetki etusista. Nyt ne on ollu jo viikkoja molemmat aika täynnä nestettä. Topin jalat on edestä normaalisti ihan rutikuivat, mutta nyt on ollu nestepussit jo pitkään. Ruokinnan muutoksen jälkeen nesteet ilmesty, siksipä kokeilen nyt jättää speedpowerin pois ja kattoa, että oliko sillä vaikutusta. Huomenna on toki kengityski niin eiköhän me katota taas noita asentojaki. Meidän kengittäjällä on kyllä pitkä pinna, kun se jaksaa kerrasta toiseen hämmästellä noita jalkoja mun kans ;)

Vertailun vuoks laitoin tähän kuvan myös omista "kavioista". Hevosen kaviosta, eli kynnestä, näkee ruokinnan muutokset ja muut sellasina renkaina, niin ku näkyy alla. Vähän niin ku vuosirenkaina. Tuo voimakkain raita on siltä ajalta, kun Topi sai sen pahan haavan ja väkirehut lopetettiin kuukaudeksi ja alotettiin sitte uudestaan. Lohkeama taas siitä, kun haava turposi ja irrotti kavion päkiästä. Tapahtumasta oli kuvaushetkellä se n. 9 kk, jonka kavio vaatii kasvaakseen uudelleen ja siksipä tuo lohkeama on jo kengässä asti menossa. Onneksi se kasvoi nopeasti takaisin... Niin ku munki kynnet. Kuvassa oikean pottuvarpaan kynsi on hiljalleen irtoamassa. Veikkaan, että elokuussa lähtee. Huonot ruokatavat ja jonkunlaiset ravintopuutokset aiheutti nyt sitte kolmannen kerran tämän ilmiön 5 vuoden sisällä. Ihmettelin ensin, kun kynsi ei kasvanut samaa tahtia kuin muut ja pianpa sieltä sitte puski uusi kynsi paljon terveempänä alta. Jostain syystä tämä ongelma ilmeni tällä kertaa vain oikeassa jalassa, eikä molemmissa. Sitä tahtoo unohtaa pitää itestään huolta, kun murehtii jonkun toisen voinnin perään. Ei noi mansikat taida ihan riittää meikäläisen ravinnoksi ;) (Söin mä tänään muutaki!) Topin kavioon taisi jäädä jonkinlainen kasvuhäiriö haavan seurauksena. Varmaan verenkierto on häiriintynyt, kun sieltä meni niin paljon kudosta rikki. Itellä tuntuu olevan pään verenkierto häiriintyny, ku ajatus ei kulje ja jos kulkee ni ihan ihmeelliseen suuntaan.

Aina välillä mietin, että mitä kaikkea pitäisi kertoa, jos aikoisi myydä Topin. Ihan valtavasti kaikenlaisia terveysjuttuja, mitä "pitää vähän seurata". Sydämen kontrolli 2 v. välein, kavion kasvu ja nyt vielä tuo vatsahaava. Syökö se, juoko se, tervehtiikö vai mököttää? No, mähän päätin jo Topia ostaessa, että meiltä se lähtee korkeintaan pihvitehtaalle. Kun nyt ei joutuis sinne liian aikaisin ja saatais joskus kilpaillaki. Kauheasti nähty vaivaa kaikenlaisiin paranteluihin. Toivottavasti se vielä maksaa vaivan. Ei sillä, ihana otushan se on ja meille tärkeä, mutta kyllä mä sen hevosen halusin siks, että saan ratsastaa ja kilpailla enkä vaan rapsutettavaks ja ruokittavaks. Hullun hommaa tää on muutenki ;) Terkuin taas täysin pa. DI. Ilman hevosta voisin vaikka ostaa sen traikun ja kunnon vetoauton. Ai mut enhän mä sit tarvi niitä, ku ei oo sitä hevostakaan :P

Lisää kuvateksti

ps. täällä vielä yksi tietopläjäys vatsahaavasta: http://www.shkl.net/wp-content/uploads/2013/03/3_2009_mahahaava.pdf