Ei ole ongelmaa?

Topi 3 tai 4 v.

Topi on nyt ollut reilun viikon kotona ja parempaan päin näytettäisiin menevän pikku hiljaa. Huomaan heti, kun sen keskittyminen herpaantuu ja pystyn reagoimaan ennen kuin mitään erityistä tapahtuu. Tai toistaiseksi olen pystynyt. Peuramaalla kävin vielä kerran itse ratsastamassa ja hypättiin Leppälän Minnan silmän alla. Olo oli jo aloittaessa itsevarmempi kuin edellisillä kerroilla. Osin siksi, että olin sulatellut asioita ja osin saadun palautteen myötä. Juttelin yhden "kohtalon toverin" kanssa hänen ja tammansa vaikeasta taipaleesta tähän päivään ja faceen sain muiltakin kommentteja "olen minäkin vääntänyt itkua tallille mennessä joka päivä, mutta sen jälkeen kaikki oliki yhtä onnea". Joten tulta päin päätin mennä vaikka mikä tulis. Kun en kerran ole yksin ongelmissa, enkä mitenkään urpo, kun nyt takkuaa, niin tuli vahvempi fiilis vaan jatkaa. Tämän hevosen kanssa mä pääsen mihin pääsen ja sen jälkeen todennäköisesti mun ratsastajan ura on paketissa. Eihän sitä ikinä tiedä, mutta just nyt tää hevonen ja nää vuoden on se "this is it."

Talvi <3

Hyppääminen sujuki Peuramaalla ihan mukavasti. Topi tykkää hypätä ja esteet se menee mielellään, mutta siellä välillä voiki sitte tapahtua melkein mitä vaan.  Laukannostot tuntuu olevan erityisen vaikeita. Valmistelin mä miten vaan tai jätin valmistelematta niin aina jossain kohtaa se koittaa jäädä vaan pomppimaan paikoilleen. Hyvä esimerkki tämän videon alussa… Joitain esteitä se kyttäili, kuten tuota ralliporttia ja vesimattoa. Pari kertaa se koittiki häipyä tilanteesta, kun ratsastin edes läheltä jompaa kumpaa. Sitte ku lähesty laukassa niin se vähän katto ja kysy, mutta pieni kannustus raipailla kaulalle niin epäilykset katos ja se imi esteelle.

Videolta ku kattoo tuntia niin tulee mieleen, että täytyy saada nuo hokemat omaan päähän. Sitkeästi ja lempeästi Leppälän Minna vaan toisti ja toisti: älä päästä ohjaa, nenä ylös, ohjat, jalka eteen alas, ohjat, nenä ylös, kerää ohjat jne. jne. Tästä lähtien hoen noita samoja asioita aina kun vaan muistan. Pitäsköhän tallentaa mp3 versio tosta videosta johonki laitteeseen ja pistää napit korville aina ratsastukseen? Oisko vähän kova :D Samat virheet kuitenki toistuu mulla jatkuvasti. Maneesissa ois kasettisoitinki, että jos nauhottaski jollain vanhalla sanelukoneella kasetille ja pistäis maneesiin soimaan? Ei huono! Hulluna ne pitää mua muutenki. ”Ai sä meet tällä säällä maastoon ton kans?” ”Ai sä meet ilman satulaa TOLLA?” ”Siis sä talutat sen 4 km kisoihin ja takas?” Noh, just nyt en menis ilman satulaa sillä mistään hinnasta. Katsotaan sitte 10 vuoden päästä, kun sen pumppu hyytyy jo ennen ku se ehtii villiintyäkään. 

Da ilme

Tärkeimmät opit ja avut (mun mielestä) sainki tuolta viimeseltä tunnilta. Kantapää eteen alas Topin kainaloon niin tasapaino pysyy ja takapuoli satulassa, vaikka mikä tulis. Tulikin heti fiilis, että mut on liimattu satulaan. Oon kyllä työntäny jalkaa alas, mutten tarpeeksi eteen. Topia ei haittaa jalka kainalossa, mutta jalka kupeella haittaa kyllä. Siispä pitää opetella ratsastamaan jalka edempänä. Toki, se muistuttaa enemmän tuoli-istuntaa, ku kouluistuntaa, mutta just nyt ainaki tarkotus on pysyä kyydissä, eikä näyttää kouluratsastajalta. Toinen oppi oli ohjat. Ne vaan liukuu mun käsistä. Vielä en oo hommannu kumiohjia, mutta vilkuilin niitä jo. Nenä ylös, niin se ei pääse tekemään mitään eikä lähtemään. Nyt kun miettii, niin kaikissa tilanteissa se on päässy vetämään nenän alas ja sitä kautta karkuun. Jos se ei saa nenää alas, niin se ei myöskään pysty pitämään tasapainoa kääntyessä eikä siis voi kääntyä salaman nopeasti. Tai voi, mutta ei saa mua niin helposti pois kyydistä. Kaikin puolin se on paremmin hanskassa, kun sen niska on ylhäällä ryhdissä ja mulla ohjat riittävän lyhyet.

Mainittakoon nyt vielä, että ei pidä miettiä liikaa. Ei pidä tehdä ongelmia asioista, jotka ei ole ongelmia. Tai no jos on joku ongelma niin älä ajattele, että se on ongelma. Älä tee asiasta numeroa. Niin ku toi meidän vesimattohomma... joskus se on jättäny mut maton viereen istumaan, mutta laukalla lähestyessä se kyllä ponnaa yli. Ja onhan sitä nyt siedätettykin siihen. Mutta ei saa ajatella, että se on ongelma. Jos kaikki fokus menee ongelmaan, hevonenki huomaa. Ihan niin ku kouluradalla se avoin portin kohta. Keskityin ihan väärään asiaan, koska koin, että avoin portti on ongelma. No ei tod. ollu, ei se Topi ollu menossa siitä ulos. Päin vastoin minä olin ja nous väärä laukka sen takia. Miten sitä sitte saa pidettyä ne ajatukset oikeissa asioissa? Reeniä reeniä. Tunnista ajatukses ja työnnä turhat asiat pois ja keskity olennaiseen. Easy said...