Talven riemut

Talvi. Tallissa putket jäätyy, loimet on niin sähkösiä, että saat ite räpsyt ja hevonen saa niitä sata sillä seurauksella, että pitää sua ja loimea sapelihammastiikerinä, eikä anna koskea tikullakaan. Yks valittaa kylmää, toinen liukastuu tallissa, kun katosta tippu lattialle vettä, joka jääty koska kolmas unohti ulko-oven auki. Talikot menee rikki, koska muovi ei kestä pakkasessa. Yheltä hevoselta on puolet hokeista irronnu ja se jäljellä ollu takasen kärkihokki teki vuosisadan reiän sen etujalkaan. Hevoset pyörittelee silmiään pakkasessa ja viskoo ratsastajia hankeen. Tai maneesin hiekkaan. Riemu repee, kun pakkasten takia hevoset on pakko pitää muutama päivä sisällä tallissa, ettei putket jäädy. Lämpöeristetty maneesi on pelastus harvoille onnekkaille paleleville ratsastajille ja valmentajille. Tallityöntekijät kiroilee miljoonia toppaloimia ja suojia, jotka on joko märät tai ihan kohmeessa edellisen käytön jäljiltä. Ja tätä tarinaa jatkaa ja jakaa niin moni.

Sit on me hullut joiden silmät kiiluu, suu vääntyy kieroon hymyyn ja nenä liimaantuu ikkunaan tuijottamaan lumihiutaleita. Me vedetään toppavaatteet niskaan, kun ulkona on -28 ja lähdetään vapaaehtoisesti ulos - siis hinnalla millä hyvänsä. Valosan aikaan ainoa treenivaihtoehto on maasto. Kaikki muu on humpuukia. Hankeen. Hankeen kahlaamaan! Tai teitä pitkin rauhallista tahtia (not) jonnekin nautiskellen elämästä - samalla, kun hevonen peruuttaa ojaan, kiljuu naapuritallin kaverille ja päättää, että musta ojarumpu kaiken valkoisen keskellä sisältää tappajagerbiilejä. ps. olipa kerran tärykalvo. No, lähes 2 tunnin maasto on kuitenkin lopulta riemuvoitto ja sitä seuraa viikkoja kestävä euforia.

Ai miten mä tarkenin? Päästä varpaisiin: 

Varpaat:

Michelinwoman ja poni

• villapohjasukat 
• villasukat 
• talviratsastussaappaat paksulla toppavuorella.

 Jalat:

• urheilukerrastopitkikset 
• merinovillapitkikset
• villapitkikset
• ratsastushousut
• topparatsastushousut (Myös ne pienet housut alimmaisina. Eivät oleellisia tässä, kun eivät juuri lämmitä muuta kuin mieltä. Kenen? Not your business.)

 Kroppa:

• urheiluliivitx2
• t-paita
• poolo
• urheilukerrastopaita
• merinovillakerrastopaita
• villakerrastopaita
• villapaita
• fleege
• toppaliivi
• toppatakki

 Pää ja sormet:

• Kaulahuivi 
• korvaläpät 
• kypärä
• puuvillasormikkaat 
• nahkaratsastustumput

Vielä ei tarvinnut laskettelulaseja, mutta olen mielestäni joskus niitäkin käyttänyt. Tai olisin ainakin tarvinnut. Töissä niitä olisi tänään ainakin tarvinnut. Ehkä ensi kerralla? Lumienkeleitä ainaki tein. Aurinkolaseja käytin viime viikolla hupun sisällä.

Lemmenlaakso, Järvenpää. Ah <3

Topilla oli sitten suojat ja heijastinloimi takamuksen päällä ja villaloimi kaksin kerroin kaulan ympärillä. Purtsi ei olisi varmaan saanut mitään näistä mainituista. Topi on "karvaton" ja klipattu. Ei tosin kokonaan vaan kyljessä on kapea vauhtiraita, jotta se ei kastuisi hikoilusta niin, ettei sitä voisi loimittaa. Topi hikoilee yleensä varsin vähän ehkä juuri karvojen puutteen takia, joten enempi klippaus olisi ollut turhaa. Sen turkki (jos sitä nyt voi turkiksi sanoa) ei suojaa juuri miltään, joten vaatetta tarvitaan. Tervetuloa sähköiskut ja heihei rahat. Topi kun on vielä keksinyt repiä etusoljet irti, hinkata itseään=loimea kaikkeen terävään ja syöttää häntäläpät naapurille. Myös buutseissa on hevosen hampaiden kokoinen lovi. Niin ku näkkäristä ois haukattu. Johan ne kestikin huimat 3 viikkoa! Mikä varusteurheilu?

Joka tapauksessa, en voi sanoin kuvailla sitä tunnetta, kun sain oikeasti nauttia rauhallisesta ja turvallisesta maastoilusta (ekan 15 min pingottamisen jälkeen) oman hevosen selässä, pehmeässä satulassa, kipakassa pakkassäässä, auringon paisteessa valkoisessa laaksossa ja lumen narskuessa. Jos jotain rakastan, niin lumen narskumista kenkien alla ja rauhallista tuttua pärskähtelyä. Reissun kruunasi tallilla odottava termari täynnä lämmintä kaakaota ja eväsleipä. Joku kerta otan ne reppuun mukaan!

Vauhtiraita ja vasta leikattu tukka. Kyllä, siinä on lovi. Kasvua ootellessa.