Maastoestetreenejä seuraavana päivänä piti tehä palautteleva kevyt treeni, jotta parin päivän päästä Topi olisi vetreä perheen kouluratsastajan saapuessa paikalle. No eikä mitä, tallissa odotti hevonen, joka näytti siltä ku ois turpiinsa saanu tai edellinen ilta menny pitkäks... Vasemman silmän alaluomi oli ihan turvoksissa ja silmä vuoti ihan urakalla. Mitään ulkoisia vammoja ei näkynyt, joten kävin pesemässä kädet ja tongin silmää hetken. Topi ku on niin kiltti, että sain väännellä loumia ihan rauhassa.
Silmästä löyty ihan vähän turvetta (siellä on ollut mittalusikallinen joskus), jonka otin pois, mutta ei näyttänyt helpottavan. Hain ison lääkeruiskun, pesin sen ja täytin vedellä, jolla sitte huuhtelin silmää varovasti. Löysin sieltä lopulta Topin silmäripsen. Ne ei oo mitkää pikkuset ja sirot, kuten joku on voinut ehkä huomata. Ajattelin, että kyllä sen nyt pitäs helpottaa. No ei. Turvotus laski ehkä hiukan, mutta alaluomi oli edelleen niin turvoksissa, että se roikkui ja vaaleanpunainen sisäpinta näky selvästi. Eikä Topi näyttänyt muutenkaan järin tyytyväiseltä. Piti kuitenkin silmää auki normaalisti. Huuhtelin silmän vielä ja kävin liikuttamassa pikaisesti, kun ei näyttänyt vaivaavan. Seuraavana päivänä silmä olikin jo ihan normaali, joten kaipa se ripsi oli vaan ollut siellä silmässä niin kauan, että se ei sitte rauhottunutkaan se silmä heti. Pääasia, ettei ollut mitään vakavampaa. Tulipahan tehtyä tämmönenki operaatio...
Jotenki jännästi Topi oli hiljattain saanu myös uuden haavan etujalan polven ylle sisäpuolelle. Myös takasten vuohisnivelissä oli naarmut, mutta onneks kaikki näytti paranevan itekseen. Voivoi, mikä tohelo. Taas vissiin omat jalat vähän hukassa? Se 5 v. poika, joka menee kokoajan pyörällä nurin ja polvet ruvella.
 |
| Vertaa alaluomia |
Meiän perheen kouluratsastaja kävi moikkaamassa meitä ja koska oli puhe koulutunnista, tottakai totesin paria päivää aiemmin, että Topin koulusatula oli jääny pieneksi. Kiva, että poika on pyöristyny, mutta äh, taas näitä satulahommia. Ei auttanu ku mennä estesatulalla koulutunnille. Minä ja mun muutenkin niin ryhdikäs (not) istunta. Taivuteltiin Topia ihan urakalla pääty-ympyrällä ja Topi esitti hienoja pätkiä ja poistumisia takavasemmalle. Ihan vaan koska Koulutuuppari ja Kotikokki vaihtoivat kentän reunalla paikkaa 10 metriä sivummalle. On mulla vaan niin älykäs poni. Siirryttiin jossain vaiheessa maneesiin jatkamaan ja tehtiin parit vaihdot radan poikki. Enpä ollukaan vielä koskaan nähnyt maneesin peileistä, miten oma hevonen ensin potkaisee takasella suoraan sivulle ihan niin ku Karate Kid. Sitä seuraavaa sekuntia en nähnyt peileistä, sillä tuli kiire pitää jostain kiinni, sillä potkua seurasi reipas pukki.
Onneksi vain yksi, sillä toisesta en välttämättä olisi enää selvinnyt. Kouluratsastaja kysyi, että haluanko jatkaa harjoitusta vai tehdäänkö jotain muuta. Kysymyspyörähti päässä, mutta aika nopeasti totesin, että juu jatketaan vaan. Pakkohan tätä on voida treenata. Ihan snadisti ihmettelin moista kysymystä, mutta ku näin koutsin ilmeen ja kuulin, että häntä ihan vapisutti moinen pukki, niin kai se sitte tosiaan tekee oikeasti isoja pukkeja eikä vaan sellasia, jotka tuntuu isoilta. Sinänsä ihan kiva, että ne ei vaan tunnu siltä, etten oo niin nössö :D Myöhemmin ku puhuin, että Topi on saanu voimaa lisää ja toivoin, ettei voiman kasvaminen kasvata pukkeja, palaute oli "ei ne voi siitä enää kasvaa". Harmi vaan, ettei tätäkään saatu videolle ja ikuistettua. Vieläkään mulla ei oo yhtään kuvaa tai videota niistä pukeista, joita se on tehny ratsastajan kanssa. Ainoastaan korkkiruuveja ilman ratsastajaa. Huh sitä päivää, kun se pystyy tekemään niitä ratsastajanki kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti