Netissä pyörii tosi paljon videoita ihmisistä ja hevosista, jotka tekevät kaikenlaisia asioita ilman millon mitäkin apuvälineitä tai milloin missäkin ympäristöissä. Mahtavaa nähdä sitä yhteistyötä, minkä jotkut ovat saaneet aikaan. Aloin ihan vasta seuraamaan Tristan Tuckeria ja vitsi se on hyvä :) Alla video, josta tämä blogi kumpusi ajatuksensa. Se tuntuu välillä todella kaukaiselta ajatukselta omalle kohdalle. Mutta sit ku asiaa miettii tarkemmin, niin aika monta asiaa on tehnyt oikein. Ehkä eri tavalla, mutta oikein. Tottakai väärinkin, mutta ei nyt mietitä sitä.
Topi on siitä kiva hevonen, että se reagoi herkästi ja näyttää vahvasti. Oon matkan varrella tehny sen kans paljon maasta työskentelyä varsin persoonallisella tyylillä. Joskus oli aika, kun Topi oli pakko päästää hetkittäin irti, että se pysyi nahoissaan ratsastaessa. Hetkinen. Miten niin joskus? Se on sitä edelleen :D Pari vuotta sitten laajensin tekemisiäni ohjasajoonkin ja tutustuin mm. Makeen. Ei-hevosihmisille tiedoksi, että Make on Koffin hevosvaunujen eläköityny kuski ja todella kokenut ja arvostettu hevosmies. Guruksikin tituleerattu. Hauska mies. Paitsi, että sen opissa tulee hiki. Puh.
 |
| Ostin Topille vinkulelun. |
Täältä löytyy videokin "vuodelta nakki ja kivi".
https://www.youtube.com/watch?v=QxHbCBu4b-s Sis.Topin maastatyöskentelyä. Tuntuu, että siitä on iäisyys, mutta eipä siitä oo ku 3 vuotta. Yleensä homma menee siis niin, että jos löytyy maneesista tyhjä rako, niin päästän Topin irti, se juoksee 5-10 min kuin päätön kana. Tai ehkä oikeampi vertaus on koiran pentu hepulissa. Melkein samanlainen ilmeki sillä. Lähtee yleensä ku telkkä pöntöstä ja saattaa vaihtaa suuntaa "lyömällä tassua maahan nenän edessä". Okei, en nyt laita enempää vertauksia. Sit ku ylimääräiset energiat on purettu pois, Topi jää automaattisesti mun ympärille ympyrälle. Tavallaan kertoo, että "Ok, I'm ready." Se hidastaa, kun sanon prrr. Ravista löytyy joskus kolmeki eri vaihdetta. Joskus enemmän. (Mitenhän ne saisi sinne ratsastukseenkin?) Ravia voi hidastaa ympyrällä vapaana yllättävän paljon ennen kuin päästään käyntiin asti. Välillä mietin, että eikö se halua kävellä vai mikä juttu tää on. Kyllä se vastaa käskyyn hidastamalla, mutta ihan tätä en ajatellut? Halusin käyntiä. Piaffiako se kohta menee?
Suunta vaihdetaan nostamalla käsi ylös. Tähän päästiin ihan vaan sillä, että ensimmäisillä kerroilla katkaisin sen reitin ja nostin samalla käden ylös siltä puolelta, mihin ei saanut enää tulla. Nyt ei tarvi katkaista tietä, riittää, että nostan käden. Ei tarvitse edes sanoa mitään. Joskus suunnanvaihto on äkäinen, joskus Topi jopa vaihtaa askellajia hitaampaan, kääntyy ja siirtyy oikeaan askellajiin uudestaan. Fine by me. Kaikki askellajit tulee niiden omilla nimillään: käynti=käynti, ravi=ravi ja laukka=laukka. Yleensä naksutan saadakseni vauhtia. Jos Topi on oikein laiska, huudan japjap. Ok, nothing special in this.
Make kuitenkin sanoi mulle, että älä naksuta kun haluat reippaammin. Vain silloin kun haluat seuraavan askellajin. Sano shhhhhh jos haluat nopeampaa samassa askellajissa. Ok, ymmärrän pointin. Mutta oikeastaan... Make tehköön niin. Meillä on kieli jo opeteltu, enkä näe tarvetta uudelle. Ok, voin toimia ohjeiden mukaisesti no problem. Toimii nekin. Mutta tuumin samalla, että tapoja on monia ja komentoja on monia. Makella on yksi tapa ja mulla toinen. Toimii Topin kanssa yhtä kaikki. Eli en ota stressiä siitä, että olen opettanut hevoselleni eri tavalla.
 |
| Katse sanoo, että kohta se on BANZAI! |
No on tässä höpinässä pointtikin. Miettikääpä, kun hevosesi on oppinut sanat käynti, ravi ja laukka. No mitäs sitten, kun valmentaja sanoo jonkun niistä? Tadaa! Hevosesi reagoi. Valmentaja tuhahtaa, että valmistele paremmin! No shit Sherlok! En ehtinyt edes sisäistää käskyä, kun hevonen jo toteutti valmentajan salaisimmatkin haaveet. Erityisesti "valmistele siirtymä käyntiin" on mun lemppari. Esimerkiksi laukasta. TUMPS! Jaa, me sit kävellään jo... Vähän sama kuin pillin vihellys joillekin esteponeille. PIIP ja piru on irti. Olen opettanut myös talutuksessa käskyt "odota" ja joka paikassa toimii perus "EI!". Toimii muuten hyvin. Tilanteessa ku tilanteessa. Topi ottaa nämäkin joskus varsin kirjaimellisesti ja pyöräyttää sitten silmät selälleen järkytyksestä, jonka jälkeen yrittää ehkä samaa uudestaan.
Pari vuotta sitten kun vuokraaja oli tutustumassa Topiin ensimäistä kertaa, se talutti sitä maneesissa ja minä seison katsomossa höpisemässä niitä näitä. Kerroin hänelle näistä äänikäskyistä mm. että jos Topi meinaa kiilata eikä kävele nätisti rinnalla, riittää, kun sille sanoo "odota". Siinä siunaamana, kun sain "odota" sanan suustani, Topi hidasti ja jäi jo askelen jälkeen vuokraajasta. Hyvä ettei pysähtynyt. Repesin. Asia tuli harvinaisen selväksi vuokraajallekin. Kaikesta tästä huolimatta vielä en ole ainakaan todistettavaksi onnistunut estämään Topia tekemästä "banzaita" pelkästään sanomalla ei. Musta tuntuu, että siihen pisteeseen ei tulla tuon hevosen eliniän aikana pääsemäänkään :D
Lähdettiin lomareissulle muutama viikko sitten ja ennen sitä varauduin about kaikkeen. Topilla on onneksi kolme täyttä settiä suojia ratsastukseen ja kaikkia varusteita on varalle (satuloita lukuunottamatta). Tarhasuojia eli Topin tapauksessa buutseja laitoin kaikki 9 kpl karsinan eteen koriin, että sieltä löytyisi lomaviikon jokaiselle päivälle 4 kpl jalkaan laitettavaksi. Toivottavasti. Eli kaksi täyttä settiä ja yksi ekstra. No montako putsia oli jäljellä, kun palasin? Kolme. Siis KOLME! Oltiin pois kaikki 10 päivää. Tarhasta löysin viisi samoin tein ja näin toki, että muutakin on puuhattu. Yksi suoja oli siis teillä tietymättömillä. Se on varmaan taas heitetty aidan yli jonnekin huitsin kuikkaan, vaikka tarhasta olisi kyllä löytynyt nyt lelujakin heiteltäväksi. 
Itseasiassa kahvakuula, eli Topin pallon on vihdoin alkanut liikkua tarhassa. Aiemmin se ei ole kelvannut. Sen vihreän ison pallonhan se rikkoi jo hyvä tovi sitten. Olen tässä miettinyt sille pallolle uusiokäyttöä... Bootseista pääosa oli ehjiä. Loput korjattavissa tai varaosiksi. Aion
meinaan käyttää ehjät tarrat katkenneista buutseistä niihin, joiden
tarrat on poikki. Mulla on about sata paria puutseja, joista puolet on
vähän rikki. Mutta ei suoraan roskiskamaa. Paras tais olla joku vuos
takaperin, kun Topi oli purrut botsin yläreunasta palan pois. (Nyt olen
myös tainnut käyttää kaikki yleisimmät tavat kirjoittaa puutsi/butsi. En
tiedä vieläkään mitä näistä käyttäisin!) 
No, eihän se riemu tietty niihin suojiin rajoittunut. Seuraavana päivänä tulin tallille aikaisin ja hain Topin ulkoa. Näin heti, että jotain hassua siinä on. Hetken tarkasteltuani huomasin, että loimi oli vedetty ns. niskaan ja takapuolesta paistoi sisäloimi puolimetriä. Thank god Topilla on jalkalenkit! Ne oli estäny sitä vetämästä koko loimea pois. Yritystä on selvästi ollut. Enemmänkin, sillä jalkalenkkien säädöt oli antanu periksi, eli ne narut oli valunu niin pitkiksi kuin vaan ikinä voi. Ok, Topille ohuempaa loimea ulos. Kyllähän se tuntuki aika lämpimältä sieltä alta... Point taken. Että tämäkin sen piti nyt sitten keksiä... Toki onhan ne loimet jo pitkään epäilyttävästi hajonneet päivä päivältä enemmän. Kuvaa en tilanteesta saanut yrityksistä huolimatta, sillä Topi ilmaisi selvästi halunsa lähteä tarhasta seuraamalla mua aidan viertä koko ajan, kun yritin päästä sen sivulle. Mutta ehkä tuosta kuvasta jonkinlaisen ajatuksen saa :D
Muutaman päivän päästä Topia hakiessa löysin tarhasta epämääräisiä sähkölankamyttyjä. Joku oli pätkän lankaa kerännyt jo pois, mutta kätevästi jättänyt sen portin viereen kulkureitille niin, että joku vielä taluttaa Topin siitä yli -.-" No, keräsin sen kerän ja loput alalangat koko tarhasta pois ja nypin pätkiä sieltä täältä. Muutamat langan pidikkeetki keräsin järsittyinä pois. Flapa (se pinkki flamingo) näytti kans vaihtaneen paikkaa. Hohhoi.
Siinä tarhaa siivotessa tein myös erinäisiä havaintoja. Löysin Topin loimen nimilapun. Sitä ei tosin olisi ehkä ulkopuolinen enää tunnistanut nimilapuksi. Tolppien vierestä oli kaivettu maa esiin. Täytynee siis aloittaa taas psylliumkuuri. En kyllä tiiä millä taion sen siltä kurkusta alas, kun kauratkaan eivät näytä tällä hetkellä uppoavan. Flapa oli vaihtanut paikkaa, pallo oli vaihtanut paikkaa ja kaiken kukkuraksi niillä jäätyneillä kakkakasoilla oli selvästi pelattu jalkapalloa o.O Hulluilla on halvat huvit mutta että... kakkapalloa? xD Flapakin oli aseteltu kivasti yhden tällaisen kakkapallon päälle "nukkumaan". Tarha näytti kaikkiaan aika sontatantereelta.
Eikä mennyt montaa päivää, kun Topi seisoi karsinassaan vohveliloimen solkiauki. Eipä siinä, monihan noita solkia aukoo. Topi vaan aukas sen, joka oli toisen loimen alla. Eli sen vohveliloimen päällä oli tallitoppis. Ks. Kuvat :D Astetta nohevampi? Mitä seuraavaksi? I don't even want to know.
