Parempi päivä

Mikä linja? Täh? Lisää treeniä.

Nyt on yli puoli viikkoa kulunu pettymyksestä ja harmista. Topi raspattiin keskiviikkona, joten se sai pari päivää vapaata. Samalla eläinlääkäri tarkisti sen oej:n, johon ilmeistyi kisojen jälkeen kunnon turvotus. Mitään ei löytynyt ja hepo on liikkunut koko ajan hienosti, joten saatiin ohjeeksi vaan ootella pari päivää, että se häviää itsekseen, niin ku häviski. Liekö nyrjäyttänyt jalkansa riekkuessaan kisoissa pitkin puskia.

Tänään sitten parin vapaapäivän jälkeen päätin uhkarohkeasti pyyhältää suoraan maastoon Topin kanssa. Laitoin sille pitkästä aikaa kanget, kun on koulukisat tulossa. Viimeksi sillä on tainnu olla kanget kisoissa keväällä, eli lähes puoli vuotta sitten. Lisäksi säiden viilettyä olin vähän huolissani sen tarkenemisesta öisin ja epäilin selän olevan jumissa (ei kyllä aristanut yhtään), joten talutin sitä tallirakennuksia ympäri ennen ku kiipesin selkään. Sittehän se löiki liinat kiinni, ku ois tallin pihasta pitäny lähteä. Mitä mä tein? Lätkäsin kouluraipalla. Odotin kauheeta pukkia, potkua ja protestia, mutta ei. Venkoili ja yritti uudestaan kääntyä takas tallille niin lätkäsin uudestaan. Ei mitään ohjat yhteen käteen ja räiskis vaan ihan siitä omalta paikaltaan reipas napautus. Se lähti eteenpäin!!! 

Näin käy, kun alottaa vinosti.

Sen jälkeen joka kerta ku se laitto jarruja päälle, pistin kannuksen kylkeen ja napautin kerta kerralta vähemmän raipalla, kunnes lopulta riitti enää se, että laitoin kannuksen kylkeen - ja se eteni. Jotenki musta tuntu, että se myös rauhottu. Olin ihan varma, että se suuttuu, vetää herneen sieraimeen ja pistää hirveen shown pystyyn, mutta ei. Se totteli. Sitä hämmästyksen määrää! Päästiinki sitte löysin ohjin koko lenkki eikä mun tarvinnu ku vähän painaa pohjetta kylkeen tiukoissa paikoissa. Pieni voitonriemu sisälläni kiljui. Nytkö tämä meidän ongelmien kierre lähtee purkautumaan? Pääsinkö oikeassa paikassa napauttamaan, että nyt mä sain osan johtajuudesta sinne satulan yläpuolelle? Oonko ihan turhaan pelännyt komentaa sitä aikaisemmin? Noh, loppukäynneillä se vielä säikähti valkoista hevosta, joka ilmestyi kulman takaa. Yhtäkkiä istuttiin nenä tulosuuntaan. Taas. No eikä mitä, käänsin ympäri ja jalka kiinni niin sinne se meni sitte mukisematta ja se valkonen hevonen meni ja hörisi meille! Nauroin ääneen. Topi pelkää hevosta, joka sitten tervehtii sitä lämpimästi. Pässi... Kyseinen hevonen lähti vieläpä seuraamaan meitä aidanviertä pitkin.

Yhteistyön alkutaipaleelta

Kävelin ensin vartin alkukäyntejä maastossa ja sitten tuttu soitti ja kävelin maneesissa toisen vartin puhuen puhelimessa. Hetken emmin edes vastata koko puheluun, jos Topi vaikka sinkoaaki johonki. Eikä mitä, se laahusti rentona ympäriinsä välittämättä tuon taivaallista mistään. Puolen tunnin alkukävely oliki ihan passeli alotus tähän saumaan :D Kävin sitte läpi heA:1:n asioita, jotka pitäs suorittaa viikon päästä seuramestaruuksissa. Sen lisäks, että Topi kulki korkeammassa muodossa ku yleensä, se kulki lennokkaasti, rennosti ja kuitenki ponnekkaasti. Sen jalkoihin ilmesty välillä jouset ja fiilis oli aivan mahtava! Lopussa kaikki keskiaskellajitki meni ihan nappiin ja laukkapysähdykset oli tasapainoisia ja siistejä. Jopa toinen vastalaukka oli ryhdikäs, tasapainoinen ja ihan taju ponnekas! Ensinhän se tietty meinas tarjota vaihtoja, mutta kun se tajus mistä on kyse ja mäki pääsin relaamaan niin avot! 

Hetkittäin se vähän vastusteli, kun kankiohja oli päässy huomaamatta kiristymään. Enhän mä sitä käytännössä mihinkään tarvinnu ja heti ku se otti kiinni niin sen kyllä huomas. Pitää opetella käyttämään sitä paremmin, ettei se kiristy eikä toisaalta hölskykään. Ovien kohdalla sen korvat käänty ja välillä pää vähän kallistu epäilyttävästi, mutta yhtään sivuloikkaa ei tullut. Ei edes sivu askelta. Siistiä! Siinähän kuikuilee :P Loppuraveissa se lähti todella lentoon. Keventäessäki tunsin, miten sen askeleeseen tuli ilmaa ja joustoa. Sain vähän väliä sellasia WAU -fiiliksiä, että olin yhtä hymyä ratsastuksen jälkeen. Se väläytteli sellasta menoa, että kyllä me joku päivä vielä sitä vaativaa mennään :) Takaosakäännökset on ihan kauheita enkä mä viikossa niille pysty ihmeitä tekemään, mutta toivotaan, että Topi näyttää parhaimman keskikäyntinsä niin se kompensoi sitte takareita. Keskikäynnistä ku saa vielä kaksinkertaset pisteet ja se on ehdottomasti yks meidän vahvuuksia, jos en sössi sitä ite.

Jos se antaa vähänkään sellasta liikettä kisoissa, mitä se tänään näytti, niin pisteitä alkaa paukkua. Ei muuta ku pitkä käynti alle :D On se vaan hieno, vaikka ite sanonki <3 Taas jaksaa hetken hakata päätä seinään sen riekkumisten kanssa. Ylihuomenna onki jo seuraava maastoestetreeni. Katotaan miten tällä kertaa käy...

Koulua? blääääääh ;)