Varaudu kaikkeen. Koko ajan.

Huomenna olis sitte toiset maastotreenit tälle kesälle. Edelliset oli vappuna ja edellisen kerran olen ollut estetunnilla öö...ööö... toukokuussa? Toissapäivän itsenäiset hyppelöt meni hyvin ja sitten tuli perjantai. Ensin auto, jolla mun piti lähteä vetämään Topia, rupes sammuilemaan. Se lakkas pysymästä käynnissä tyhjäkäynnillä, eli aina ku jouduin pysähtymään valoihin tai jonoon niin se sammu.  Joka ikinen kerta. Sain sen pysymään käynnissä vaan pitämällä pintakaasua ja käyttämällä käsijarrua. Käytännössä siis piti pysäyttää auto risteyksiin kässärillä jalkajarrun sijaan. Joten jippii... Onneksi vika on tuttu ja nopeasti hoidettavissa, joten ei paniikkia. Lievä ärsytys vaan. Kotikokki onneksi lupasi hoitaa sen, että mä ehdin syödä ja pakata huomista varten.

Noh, kikkailuilla selvisin puuilon kautta tallille ja sieltä kotiin. Autoki kuulemma toimii jo. Topiki on aika terveen oloinen ja hyvän tuulinen. Naapurikarsinan kaveri tosin yskäs sen verta rajusti, että mäki sain ysköksiä päälleni. Toivottavasti oli heinästä tms. eikä mikään pöpöflunssa. Enpä tietty muistanu asiaa enää ku näin ponin omistajan... ois voinu sanoa, että poni yskii. Laho pää. Täytyy mitata Topin lämpö aamulla ihan vaan varuiks, ettei tuu ylläreitä. Topin normilämpö on n. 38,2 C. Tänään se ei ainakaan ollu kuumeinen -.-" Ihan pommi.

Alkukäynneissä se venkoili eikä kulkenu suoraan. Tein sit kolmikaarista pysähdyksillä ja se alko asettua. Ravissa se liikku lennokkaasti isoilla askelilla, mutta oli säpsy. Ekan laukan jälkeen oli piru irti. Mietin, että johtuuko se satulasta, onko sillä maha kipee vai korvien välissä jotain. Ei taas voinu tietää. Estepenkki ei pysy paikallaan ihan niin hyvin ku pitäs ja koulupenkki on mun mielestä ahdas. Menin estepenkillä ja Topi tosiaan liikku ravissa hienosti, mutta en sitte tiedä pääseekö se liikkumaan esim. säkää vasten laukassa? Karvaromaani oli toki välissä. Jälkeen päin ajatellen sillä oli aika paljon virtaa ja sillä oli valtava eteenpäin pyrkimys eli ehkä se kiukutteli, kun ei päässyt menemään kovaa vaan piti olla kiltisti kuolaimella?

Tällanen tuli tossa kesällä viimeisteltyä. Tibere des Vallees.

Se on niin herkkä, että se ei oikeastaan koskaan vedä kättä vastaan eikä paina kädelle vaan tekee kaikkea muuta. Nyt ku vähän horjahti niin takapää vaihto tai vähintäänki pomppi tasajalkaa vaihtaakseen. Ekat laukkaympyrät tuntu ihan mahdottomilta! Se ei pitäny oikeeta laukkaa mitenkään ja syöksähteli sinne tänne. Kertaalleen yhdestä kulmasta se teki taas salamakäännöksen takaosan ympäri ja kappas, oltiinki käännytty lähes tulosuuntaan. Onneksi olin tasapainossa ja Topi pysähty niille sijoilleen, kun en tippunutkaan kyydistä. Jonku kerran se sai pomppukohtauksen vastaavassa tilanteessa. Koko ajan oli tunne, että se räjähtää käsiin ja lähtee ihan koska vaan. Mutta ei se sit lähteny. Sain sen hiljalleen asettumaan sen verran, että pystyin menemään vastalaukkaympyrät molempiin suuntiin (oikealle vasemmassa laukassa tuli enemmänki alle 15 m voltti... ).

Loppuravit oli lentoravit. En oikein tienny, että päästääkö se lentämään sitä raviaan vai koittaako hillitä. Kumpi lietsoo enemmän sivuloikkia ja säpsymisiä? Annoin sen sitte suorat linjat mennä ja kulmissa otin kiinni ja parempaan tasapainoon. Oli loppujen lopuksi varsin hauskaa antaa sen painella menemään lentoraviaan, vaikka joka hetki oli fiilis, että se ottaa hatkat hetkenä minä hyvänsä. Selkeästi se nautti ja alko rentoutua, kun pääsi menemään. Siitä mä sit ajattelinki, että ehkä se vaan oli täynnä virtaa eikä mitään vikaa missään sinänsä. Se ois kyllä hyvä ratkasu, koska siinä tapauksessa se ois huomenna parempi ja riekkumisista pääsee vaikka juoksuttamalla vapaapäivän jälkeen. En tiiä. Omituinen otus. Onneksi on satulasepälle aika varattu niin pääsee ammattilaisen kanssa (taas...) katsomaan tilannetta.

Pelkäsin muuten, että katkonaisen treenin takia Topi olisi huonossa kunnossa, eikä jaksaisi tunnin täyttä treeniä. No, hyppääminen huomenna on varmasti uuvuttavaa, mutta tänään se ei ollut edes hengästynyt saati hikinen tunnin työn jälkeen. Se kuitenki liikkuu nyt kootummin ja ponnekkaammin kuin ennen ja läpi koko ratsastuksen. Eikä se kyllä muutenkaan ole vaikuttanut huonokuntoiselta. Päin vastoin! Massaa on tullu vähän joka puolelle. Huomenna sitte näkee, mikä tämän hetken kunto on. Minä varmaan kuolen ennen ku Topi pääsee edes vauhtiin :D Mulla on muuten huomenna ihan hevosenhoitaja mukana! Luksusta ;) Onpahan joku ottamassa hevosta kiinni, jos meidän tiet eroaa jossain kohtaa. Hope not! ;)

Kavalettitreeniä

Lomat on lusittu ja Topi sai 2 viikon mietintätauon. Jälkeen päin ajatellen se taisi kyllä olla massan kasvatus tauko. Lihasta ja pyöreyttä on tullut lisää, mikä on ihan loistava asia. Nyt vaan kovaa treeniä, ettei siitä tule pullapossua ;) Loman jälkeen pojassa oliki virtaa vaikka muille jakaa, joten työt aloitettiin parilla juoksutus- ja maastakäsittelypäivällä ja sitten hiljalleen takas satulaan. Totesinki siinä sitten, että koulusatula pysyy paikallaan, mutta taitaa puristaa ja estesatula ei purista, muttei kyllä pysy paikallaankaan. Lisäksi rokotukset menee kohta vanhaksi ja raspauksesta on taas puoli vuotta. Vielä ois yhet maastoestetreenit ja parit kenttäkisat joihin olis kiva päästä, jos kaikki menee hyvin. Sinne ne rahat sitte meniki... No, kisoja lukuunottamatta kaikki on jo sovittu ja varattu.

Etsi kenkä...

Tuon vatsahaavahevosen kanssa joutuu koko ajan olemaan vähän varpaillaan. Jonain päivänä se on ok söötti, mutta ku heität satulan selkään niin se kääntyy nurkkaan pää ja korvat roikkuen. Toisena päivänä se on tosi söötti ja satulavyötä kiristäessä näyttää hampaita. Kolmantena päivänä se viis veisaa satuloista ja vöistä ja tuuppii ja hörisee "mennään mennään jo!". Koita siinä sitte suunnitella treenaamista ja päivän ohjelmaa, kun ikinä ei tiedä, onko hyvä vai huono päivä. Just ku ajattelit pitää vapaan, se onki tunkemassa mukaan. Nyt kun totesin Topin kasvaneen satuloistaankin ulos, niin mikä sitten oli satulaan reagointia ja mikä vatsaan? AAARGH!!!! Koita siinä olla hyvä omistaja, kun tuntuu, että hienohelmaherkkiksellä ei oo ikinä kaikki hyvin. Paitsi tänään. Onneks <3

Tänään Topille elämä hymyili. Se osallistui ja tunki lähelle, kunnes lopulta huokas tuskastuneesti, ku mä tulin ja menin ja säädin ja hääräsin ja soitin ja viestitin rampaten karsinaan, pihalle, satulahuoneeseen, talutin Topin käytävälle, karsinaan, käytävälle, karsinaan jne. jne. Ai miksi? Koska kenkä. Ekassa kaviokuvassa sillä on kenkä jalassa. Jaa ei näy käänne? No ei niin, kun se on siellä kaviossa. Tuossa mistä tuo kavio vähän repsottaa. 

Seuraavasta kuvasta näkyy irronneet naulat ja lähes ammattimainen ote. Se Ammattimaisuus kesti siihen asti, että sain kengän 3+1 naulalla kiinni. Ilman alasinta ja pienellä vasaralla sain hetken takoa kenkää suoraksi ja seki lopulta "turhaan". Kaviosta oli lähteny sisäsyrjältä kaikki naulojen paikat. Yhden naulan sain vielä kärkeen, mutta eipä sillä pitkälle päässy. Thank god oikea ammattilainen lupasi tulla jo huomenna. Saa tuosta onneksi jotain vuolla pois, mutta taitaa silti olla tarvetta paikka-aineille. Sen verran ylhäältä lähteny palat. En tajua, miten se edes onnistui tässä taas, kun katsoo miten vähän kantoja näkyy koko kengästä. Siitä en nyt sit ottanu kuvaa.

Etsi naulan paikka...

No, onneksi kaapissa oli vielä Cavallo bootsit. Näitä en oo yli vuoteen tarvinnu, joten välillä olen miettinyt myymistä. Onneksi olen vain miettinyt, enkä toiminut. Siinä vaiheessa, ku olin irrottanu, suoristanu, lyöny kiinni ja uudestaan irrottanu kengän, koska totesin, että no can do mun välineillä ja taidoilla, kello oli kotiinmenoaika. Pikauhelun ja pohdinnan jälkeen vedin Topille tossun jalkaan ja kamat niskaan. Jostain syystä itseliimaantuvan pintelin rasahtelu sai Topissa aikaan tempomista. Teipin tms. rapina käy sen hermoon. Liekö vuoden takainen jatkuva jalan paketointi jättäny kammon? Sain kuitenki tossun tukevasti jalkaan ja parin lisäsäätämisen jälkeen päästiin lopulta matkaan.Tällä kertaa tossu ei edes hiertänyt :)

Siinä naulan paikka. Nätisti pilkottaa.

Kentällä oli tottakai alkamassa koulutunti samaan aikaan, kun me sinne päästiin ja olin ajatellut hypätä pieniä kavaletteja. Lauantaina on maastoestetreeni, enkä oo menny tikkuakaan varmaan kuukauteen. Ajatus koko kenttätreenistä ahisti. Fiilis hevosen kanssa työskentelystä ei ollu kauheen hyvä eikä luottamusta lainkaan. Siispä pari helppoa tehtävää, että nähdään missä mennään. Edellinen yritys päättyi riehumiseen ja itkuun, kun joku tuli juoksuttamaan riehuvaa hevostaan eikä meillä nyt muutenkaan kauhean hyvin sujunu. Huono fiilis jäi siis kytemään koko loman yli ja söi kiinnostusta hyppäämiseen tai mihinkään vaativampaan. Oisin voinu vaikka vaan talutella sitä viikon. Tänään tavoitteena oli korjata se fiilis. 

Cavalloboots <3 save my day!

Topi oli hämmästyttävän rauhallinen alusta asti. Toissapäivänä se oli pinkeä kuin viulunkieli ja sain taas vaivoin pidettyä sen hanskassa ja töissä. Nyt oli ihan kiva mennä, vaikka tuntui, etten estesatulan kanssa saanu mitään kontaktia siihen. Jalat asettu just paksun satulavyön kohdalle... Mutta kyllä se siitä. Laukka oli ihanan ponnekasta alusta asti ja Topi oli pirteä, mutta kuulolla. Vähän korvat pyöriskeli, mutta se ei tehnyt ylimääräisiä loikkia. Nytkähti vaan pari kertaa. Loppuverkassa tosin kentän viertä kävelevä nainen liikauttu muovipussia kädessään ja sit mentiin pari loikkaa. Mutta se oli pientä ;)

Topi hyppäs mielellään ja pyöreästi. Tuntuu jopa siltä, että sillä ois tullu voimaa taakse lisää! Sepä oiski mahtavaa! Se kuunteli ihanan kevyesti ja nakkeli vähän niskojaan hyppyjen jälkeen niin kuin 1,5 vuotta sitten <3 Mua lähes nauratti. Se jopa tarjoili vaihtoja esteiden (siis kavalettien) jälkeen, joskin joutu hakemaan niitä monta askelta. Mähän en sitä osaa oikein auttaa... Alimmassa kuvassa tuo kulma tehtävä oli meidän tämän päivän agenda (harjoitus 2). Tykkään tommosista teknisistä tehtävistä, jotka voi toteuttaa vähällä kantamisella ;) Pari kavalettia vierekkän vinottain niin voit tehä vaikka mitä! Menin noita pitkillä teillä ja kahdeksikolla ja vähän joka suunnasta. Tavoitteena pystyä hyppäämään maastossakin kulmia, koska niitähän siellä usein on ja mä en oo niitä juuri menny. Mikäs sen parempi tapa aloittaa ku 40-50 cm kavaleteilla kentällä? :) Kuvassa lisäksi se aiemmin käyttämäni kavalettiharjoitus, josta kirjoitin muistaakseni kesäkuussa. Vähän huonosti ehkä näkyy, mutta jospa siitä sais tarpeeksi selvää. A, B ja C kuvaavat vaan eri reittivaihtoehtoja. Ei tartte muuttaa estettä niitä varten. C:tä en kokeillu tänään, mutta tarpeeksi pitkillä puomeilla sen voi mennä innarina. Vitsi, että oli kivaa! ^_^ <3