 |
| 200 metrin taivas |
Tänään oli taas yksi niistä päivistä, kun kyseenalaistin koko lajin ja kaiken panostamiseni siihen. Olen mielestäni a) pilannut hevosen b) surkea ratsastaja c) lyhyt pinnanen idiootti d) pilannut hevosen e) toivoton ja kehittymiskyvytön jne. Miksi? Koska a) hevoseni välttelee ihan jo harjaamista b) hevoseni on ku spagetti enkä pysty ratsastamaan sillä suoraan c) hajotin taas jotain d) hevoseni taipuu vain kaulasta ja oppi juuri puremaan kuolaimeen kiinni e) olen jankannut samalla tasolla kohta 10 vuotta. Ok, sähköinen loimi ei auta hevosen rauhoittamisessa. Kävelin paikalta pois, kun ei enää pinna kestäny. Tavaroita saa aina uusia ja sentään tiedän milloin hevoseni taipuu vain kaulasta ja keksiihän se kaikenlaisia pakokeinoja, kun yhtäkkiä aletaanki vaatia uutta ja enemmän.
 |
| "Mut en mä mitään pahaa!" |
Mutta ei juma, että turhautti, kun ei pystyny ratsastamaan radan poikki KÄYNNISSÄ tasaista linjaa tai ku pitäs tehä voltti vasemmalle... kyllä asetus, taivutus, mutta... mihin se käännös jäi? Etujalat jatkaa suoraa uraa nenän osottaessa vasemmalle ja kun otat vähän napakammin ulko-ohjasta, mitään ei tapahdu tai vaihtoehtoisesti koko homma kaatuu lapaedellä sisälle alati kiihtyvällä vauhdilla. No, nyt kun olen ymmärtänyt nämä valtaisat puutteet ja yrittänyt korjata niitä kanssa ratsastajien riemuksi mm. "ottamalla lavat ylös ja ohjien väliin" (eli käytännössä nenä ylös, selkä alas ja hanaa), niin Topi on ruvennut kehittelemään kaikennäköisiä taikatemppuja tilanteesta karkaamiseksi. Topi on maailman helpoin saada eteenalas rennoksi. Ihan jopa tyhjäksikin. Sen saa pelkällä katseella nyökkyyn. Mutta se tarkottaa samalla myös etupainoisuutta ja sitä, että takajalat tulee jossain kaukana takana perässä. Siispä nyt harjoitellaan sitä etupään kantamista wc-ankkana.
Taisin jopa kirjottaa Topin sairastelujen tiimoilta ennen joulua, miten käyntityö teki hyvää ja tuli ryhtiä yms. Kyllä, saan sen ryhtiin ja hetkittäin jopa kantamaan itsensä. Mutta ei hyvää päivää miten monta uutta laiskottelutapaa se on sen tilalle keksinyt! Yksi on tämä "pure kuolaimeen". Toinen on "tiputa lapa sivulle". Kolmas "mennään sit täysiä!" ja neljäs "hyppään pystyyn! Ainakin 3 senttiä!". Ja välillä näitä kaikkia vähän yhtä aikaa puremalla kuolaimeen, lapa linkussa, tasajalkahyppy ja sit täysiä kurviin kantaten. Olo on ku alkeiskurssilla pannahisella ponilla. Sit ku saat ne 3 hyvää askelta niin voit joko lopettaa (mikä olisi toki järkiratkaisu) tai kokeilla samaa laukassa. Sinne meni nekin yöunet. Jos jotain positiivista, niin poni ei vaikuttanut olevan pahoillaan kahden tunnin ympyräharjoituksista puomin kanssa. Ehei, kyllä se osas nappisilmillään ruuat edelleen kerjätä ja huudella kovaan ääneen kokiksensa (eli mellaveden) perään niin, että naapurinki tädit käänty kattoon. Hiasta henkilökuntaa. Koita siinä sitten olla möksmöks, kun toinen on niin tuitui.
